Lipponen (Päivi, ei Paavo) vaahtosi viikko takaperin vasemmistojubileumissa, kuinka porvarihallituksemme on luonut yhä eriarvoisemman Suomen. Perusvasemmistolaista paatosta suoltaessaan Päivi lankesi kuitenkin toiseen, ikävämpään sudenkuoppaan.

Ehkä yksi kausi punaista olisi ollut vielä paikallaan, sillä tällä hetkellähän valtakunnassamme näkyy lähinnä edellisten hallitusten kädenjälki. Suomessa globaalin kapitalismin tuoma tuloerojen alueellinen kasvu (maailmanlaajuisen tasavertaisuuden hyväksi) alkoi jo demarihallitusten aikana. Turha siitä Päivin on Mattia syyttää.

Mutta tämänkin mainitseminen on sivuseikka. Gini-kertoimen vähäpätöinen valuminen lähemmäs sataa (tai oikeammin edes Yhdysvaltain neljääkymmentä) ei todellakaan ole Suomen pahimpia ongelmia – paitsi ehkä SDP:n pelotteluretoriikassa.

Oikeita ongelmia mainitsematta on huvittavan ilahduttavaa huomata, kuinka ainakin minun mielikuvissani SDP:n entistä radikaalisiipeä symboloinut Erkki Tuomioja ehdotti työväen vappuperinteistä luopumista. Vaikka Tuomiojakin on lähikuukausina puhunut useasti ohi suunsa, on hänen ehdotuksensa mainio.

Eikä huonolta kuulosta myöskään miehen suunnitelma vasemmistopuolueiden yhdistämisestä. Valitettavasti pieni ei suostu suuremman suuhun. Kello käy Vasemmistoliiton pahimmille taistolaisjäärille, mutta mihin puolueeseen sulautuvat “Voiman lukijakuntana” tunnetut nuorisoryhmät? Vai sulautuvatko? EuroMayDay-aktivistit tuntuvat olevan jopa 70-luvun esi-isiään radikaalimpaa ja kiiluvasilmäisempää joukkoa.

Työväenjuhlan perinteistä luopuminen olisi kaikesta huolimatta sopivaa. Vaikka on selvää, etteivät punaliput, sirpit, vasarat, hakaristit, Lenin-kuvat ynnä muut totalitarismin symbolit kuulu 2000-luvulle, on vapun juhlinta siirtymässä muutenkin ideologiavapaammille raiteille:

Ihmiset olivat niin kännissä, ne huusivat. Ei tänne voi jäädä, tuhahti raitiovaunu 7B:stä poistunut helsinkiläinen Samuel Pernaa puoli yhdeksän aikaan illalla.

Onneksi meillä on olemassa rauhallisempiakin juhlapäiviä. Siispä hyvää, avointa, turvallista ja ennenkaikkea väkivallatonta Eurooppa-päivän iltaa. Niin, ja muistakaahan ottaa rennosti huomisena Pangea-päivänä!